"Luultavasti nämä tapaamiset muovaavat eniten hänen elämäänsä viisikymppisenä. Hän keräilee nautintoja ja kipuja tapailemalla ballerinoja ja kirjastonhoitajia, kunnon naisia joilta puuttuvat oikeat feromonit, sekä kaheleita. Hän on kuin lapsi joka opettelee mikä on liian kuumaa kosketettavaksi, ja hän toivoo että kaikki nämä kokemukset yhdistyisivät elämänfilosofiaksi, joka sitten muuntuisi vaistoksi. Tämä naistenmetsästykseksi naamioitunut tarve etsiä totuutta on välttämätön, koska hän ei nuorena tarkkaillut naisia kunnolla. Hän ei koskaan lajitellut naisia tyyppeihin eikä luetteloinut heidän neuroosejaan, jotta voisi tunnistaa ne pienimmästäkin vihjeestä. Nyt hän ottaa tukiopetusta naimisessa, jotta oppisi käsittelemään hyökkäyksiä, loukkauksia, väärinymmärryksiä ja käsittämättömiä temppuja, jotka hänestä näyttävät olevan seksin väistämätön tulos. Hän ei kuitenkaan tiedä olevansa niin vakavalla asialla, hän uskoo olevansa poikamies, joka pitää hauskaa."
- ote s. 66-67
- ote s. 66-67
Ote on Steve Martinin, nyky-Hollywoodin suosikkinäyttelijän romaanista. Teoksen ilmestyessä siitä suunniteltiin elokuvaa, kirjoittaja-Martin toivoi tuolloin miljonääri-päähenkilöksi näyttelijä-Martinia, mikä onnistuikin. Onnistumisen voi päätellä draamakomediasta Shopgirl (2005).Romaanissa viisikymppinen päähenkilö kipuilee viattomasti naissuhteineen ja tunteineen, kun vastaan osuu mielialalääkkeiden voimin tylsää tavaratalotyötään jaksava nuorehko Mirabelle.Teksti on sujuvaa ja nasevuuksia riittää. Alati olo on kuin elokuvaa odotellessa, mutta myös tunne kuin kirja olisi kirjoitettu romanttisessa mielessä jollekulle elävän elämän Mirabellelle.Romaani on pinnallisen elämän hauska satiiri aina kun ei jätä miettimään, missä menee tirkistelyn raja. Elokuvassa miehen ihailullinen kerronta saattaa onnistua olemaankomediallisempaa kuin romaanissa. Romaani etenee nyt-hetkessä ja luvut laajennetun kohtausluettelon tapaan (nasevasti otsikoituina, kuten luku "Sukupuoliyhdyntä").
|
