"Sataako tänä talvena tarpeeksi lunta, että saadaan linna?
Montako ystävää ihmisellä on oltava?
Olivatko papan ystävät pahkapeikkoja?
Onko perhosilla kieli: puhekieli vai kielikieli?
Onko tyhmiä leikkejä pakko leikkiä?
Miten Tuukka voi olla iloinen, vaikka sen sisko on kuollut?
Pujottaako Samppa mun madot koukkuun ensi kesänä?
Oliko isällä oikeasti nuorena permanentti?
Katseleeko mummu mua jostain?
Pitääkö kaikkien lukea Seitsemän veljestä?
Miksi mulle ei enää myydä lasten annoksia?
Onko Jaakobin poikien nimet osattava?
Miltä tuntuu ensisuudelma?
Näkeekö Tuukka painajaisia?
Onko aikuisten kalentereissa tyhjiä sivuja?
Tuleeko musta isona yhtä kaunis kuin äidistä?
Kukaties musta tulee hyvä balettiope. Ehkä se riittää."
- ote s. 138
Päähenkilö, 14-vuotias, päiväkirjalleen uskoutuva baletinharrastaja Elli, on ns. tavallinen, koulussa pärjäävä tyttö ja henkilöitynyt epävarmuus, aikuista lukijaa liikuttava hahmo. Joka päivä ailahduttelee mieltä, se toistaa yhtä kysymystä: kelpaanko? Elli jännittää mm. roolijakoa balettinsa tulevassa esityksessä, sen harjoituksia ja miltei kaikkea. Hän haluaa jakaa maailmaansa ja tuntuu usein olevan siinä hyvin yksin. Asiat, joista hän ei itsessään tiedä, kiinnostavat muita. Aikuiset ovat suorittamisen vallassa ja sen tyttö tuntuu omaksuvan, mutta ystäväpoika ehkä näkee, mitä Elli maailmassaan tarvitsee. Kateus, ihailu jne. ja monet muut suuret tunteet vyöryvät mistä tahansa arjen impulssista Ellin maailmassa. Soisin aikuistenkin lukevan tämän kirjan, koska se auttaa eläytymään nuoren kilpailulliseen maailmaan.
Montako ystävää ihmisellä on oltava?
Olivatko papan ystävät pahkapeikkoja?
Onko perhosilla kieli: puhekieli vai kielikieli?
Onko tyhmiä leikkejä pakko leikkiä?
Miten Tuukka voi olla iloinen, vaikka sen sisko on kuollut?
Pujottaako Samppa mun madot koukkuun ensi kesänä?
Oliko isällä oikeasti nuorena permanentti?
Katseleeko mummu mua jostain?
Pitääkö kaikkien lukea Seitsemän veljestä?
Miksi mulle ei enää myydä lasten annoksia?
Onko Jaakobin poikien nimet osattava?
Miltä tuntuu ensisuudelma?
Näkeekö Tuukka painajaisia?
Onko aikuisten kalentereissa tyhjiä sivuja?
Tuleeko musta isona yhtä kaunis kuin äidistä?
Kukaties musta tulee hyvä balettiope. Ehkä se riittää."
- ote s. 138
Päähenkilö, 14-vuotias, päiväkirjalleen uskoutuva baletinharrastaja Elli, on ns. tavallinen, koulussa pärjäävä tyttö ja henkilöitynyt epävarmuus, aikuista lukijaa liikuttava hahmo. Joka päivä ailahduttelee mieltä, se toistaa yhtä kysymystä: kelpaanko? Elli jännittää mm. roolijakoa balettinsa tulevassa esityksessä, sen harjoituksia ja miltei kaikkea. Hän haluaa jakaa maailmaansa ja tuntuu usein olevan siinä hyvin yksin. Asiat, joista hän ei itsessään tiedä, kiinnostavat muita. Aikuiset ovat suorittamisen vallassa ja sen tyttö tuntuu omaksuvan, mutta ystäväpoika ehkä näkee, mitä Elli maailmassaan tarvitsee. Kateus, ihailu jne. ja monet muut suuret tunteet vyöryvät mistä tahansa arjen impulssista Ellin maailmassa. Soisin aikuistenkin lukevan tämän kirjan, koska se auttaa eläytymään nuoren kilpailulliseen maailmaan.
