torstai 30. syyskuuta 2010

Esa Salminen: Leposija Kilimakitossa. Johnny Kniga, 2010

"Erään iltaruskon kumartuessa päivän ylle Zé oli nähnyt omin silmin peltotöissä spitaalirohjakkeen, jonka oli julistanut kuolleeksi viikkoja aiemmin. Kuokkimassa kalvakkana, äänettömänä. Kyläläiset uskoivat, että voimakkailla maageilla oli kyky nostaa ruumiita orjikseen - ja jopa siirtää ihmisiä esi-isien maahan nostaakseen heidät pian takaisin tomun päälle tallaamaan.
    Kerran hän oli tavannut miehen, jonka vatsassa kurisi niin kuin hiekalla olisi edennyt tähtiotsainen Bestar, ei mies ollenkaan, vaan yskivä ja lamppuöljyllä jatketun bensiinin katkuinen moottoripyörä. Hoitaja kertoi, että ukko oli varastanut moottoripyörän vuotta aiemmin, ja nkulukhano-noita oli laskenut hänen päälleen kirouksen, jotta kaikki tietäisivät hänet varkaaksi."

- ote s. 80

Suosittelen tätä romaania modernia Afrikka-romaania etsivälle ja sellaiselle, joka haluaa syventää käsitystään arjen maagisesta ajattelusta. Kuten 1970-luvulla syntyneen Elina Hirvosen Kauimpana kuolemasta -romaanissa (2009), tässäkin on moderni rakkaustarina yksi taso. Salmisen esikoinen oli kehitysyhteistyökriittinen, journalistin kielellä kirjoitettu teos, tämä on hyppy kaunokirjallisuuden kieleen. Tämän luettuaan saattaa tulla halu matkustaa Afrikkaan