"Matemaattisesti viikonloppu oli helppo nakki: kaksi pulloa pöytäviinaa per jäbä per päivä plus yksi yhteinen varapöytä per päivä. Mutta lasketaanko matkustuspäivä perjantai ottopäiväksi, hankitaanko vierasvaraa, mitä jos retki jatkuukin maanantaihin saakka? Näitä ja muita viikonlopun rockfestivaaleihin liittyviä ongelmia oli pohdiskeltu ja pohjusteltu pitkin viikkoa ja erityisesti Backstagella Tavastian yläkerrassa koko edellinen ilta. Suunnittelu oli niin huolellista ja aikaa vievää, että samaan aikaan naapuripöydissä ehdittiin perustaa viisi bändiä. Niistä neljä hajosi saman illan aikana musiikillisiin erimielisyyksiin, viides koska potentiaalinen basisti joi muka vahingossa mahdollisen rumpalin kaljan. Rikulle ja minulle käytiin tasaisin väliajoin raportoimassa tilanteen kehittymisestä, vaikka periaatteessa oltiinkin toispaikkakuntalaisia. Olimmehan punkrokin mullistuksen läpikäynyttä sisäpiiriä ja juuri saaneet ensimmäisen punkin jälkeisen rokkilehden jotenkuten pystyyn ja pyörimään."
Tässä romaanissa nuorten miesten hölmöilyt ja viihtymisen etsimisen kasvutarina toimii kuin viikonloppumatka. Kirja jättää miettimään toisen päähenkilön päänsäryn mahdollista tulemaa, joka tuntuu jatkuvan kirjan tarinan ulkopuolelle ja antaa merkityksen juuri tuosta kavereiden reissusta kertomiselle. Itse asiassa traaginen pohjavire selitetään parilla sanalla alummassa kuin edellä ollut sitaatti, jolla juoni alkaa.
Pojat päätyvät Ruotsiin asti, pelkäävät abbalaisten hypähtävän innostuneesti esille, uskovat olevansa Moderna Museetissa ollessaan aivan muualla, nauttivat alkoholia, jne. Yhden pakollisen koulussa luettavan kirjan etsijöille ennustan viihtymistä Pitkäjanon parissa, samaten rentoa, uutta lukemista etsiville, populaarikulttuurista ja 1980-luvun ajankuvasta kiinnostuneille. Luultavasti kirjaa tullaan kommentoimaan samaan kehitysromaanin lajiin kuin Mikael Niemen Populäärimusiikkia Vittulajänkältä, Jaska Filppulan Jaskan Me ei oltu valtaosaa -romaania tai Kauko Röyhkän Miss Farkku-Suomea. Matkalla Mombasaan -leffaa ja Pitkäjanoa voisi joku ope vastaanotattaa teineillään rinnakkain.
Tässä romaanissa nuorten miesten hölmöilyt ja viihtymisen etsimisen kasvutarina toimii kuin viikonloppumatka. Kirja jättää miettimään toisen päähenkilön päänsäryn mahdollista tulemaa, joka tuntuu jatkuvan kirjan tarinan ulkopuolelle ja antaa merkityksen juuri tuosta kavereiden reissusta kertomiselle. Itse asiassa traaginen pohjavire selitetään parilla sanalla alummassa kuin edellä ollut sitaatti, jolla juoni alkaa.
Pojat päätyvät Ruotsiin asti, pelkäävät abbalaisten hypähtävän innostuneesti esille, uskovat olevansa Moderna Museetissa ollessaan aivan muualla, nauttivat alkoholia, jne. Yhden pakollisen koulussa luettavan kirjan etsijöille ennustan viihtymistä Pitkäjanon parissa, samaten rentoa, uutta lukemista etsiville, populaarikulttuurista ja 1980-luvun ajankuvasta kiinnostuneille. Luultavasti kirjaa tullaan kommentoimaan samaan kehitysromaanin lajiin kuin Mikael Niemen Populäärimusiikkia Vittulajänkältä, Jaska Filppulan Jaskan Me ei oltu valtaosaa -romaania tai Kauko Röyhkän Miss Farkku-Suomea. Matkalla Mombasaan -leffaa ja Pitkäjanoa voisi joku ope vastaanotattaa teineillään rinnakkain.
