"Veikkarissa opin, että käsikirjoitus on poisheittämistä varten. Sen tehtävänä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Joku merkitysten merkityksiä elämäntyökseen aprikoiva katkaravun keskonen ja mittarimato saa minun puolestani asetella kahta oikeaoppista käännekohtaa teksteihinsä aina halvaantumiseensa asti, mutta me Veikkarin koulukunnan kasvatit uskomme vakaasti, että käännekohtia mahtuu yhteen kunnon pläjäykseen vaikka sata. Hyväksymme myös esityksen, joka kulkee kuin mielipuoliveturi vailla ensimmäistäkään käännettä."
- ote s. 231
Romaani on kertomus suomalaisesta etsijästä, jolla on välineenään teatteri. Tunnelma tuo mieleen Emil Kusturican elokuvat ja Boban Markovicin musiikin tunnetuimpiin niistä. Puupää kertoo teatteria tekevien ihmisten elämänpohdinnoista, päähenkilö on ilmeisen tietoisesti hyvin kirjailija Juha Hurmeen ääninen. Toimiakseen lukukokemuksena teos ei vaadi Hurmeen kauan esittämän Puupää-kiertue-esityksen näkemistä. Romaani leikittelee sen esittämisen ajan sattumusten maailmalla, sen herättämillä ajatuksilla ja mielleyhtymillä, joita teos tutkii kuin kestävyysurheilusuoritus. Kuten esikoisromaani, tämä toinenkin on ns. metafiktiota, joka paljastaa aineksia, joista se on tehty, pienoiskäsikirjoituksia, miniesseitä, päiväkirjaa, kirjeitä jne. löyhän ja toimivan romaanin kehystarinan puitteissa. Teokseen vaikuttaa ammennetun harvinaisen onnistuneesti jokunen pöytälaatikko.
- ote s. 231
Romaani on kertomus suomalaisesta etsijästä, jolla on välineenään teatteri. Tunnelma tuo mieleen Emil Kusturican elokuvat ja Boban Markovicin musiikin tunnetuimpiin niistä. Puupää kertoo teatteria tekevien ihmisten elämänpohdinnoista, päähenkilö on ilmeisen tietoisesti hyvin kirjailija Juha Hurmeen ääninen. Toimiakseen lukukokemuksena teos ei vaadi Hurmeen kauan esittämän Puupää-kiertue-esityksen näkemistä. Romaani leikittelee sen esittämisen ajan sattumusten maailmalla, sen herättämillä ajatuksilla ja mielleyhtymillä, joita teos tutkii kuin kestävyysurheilusuoritus. Kuten esikoisromaani, tämä toinenkin on ns. metafiktiota, joka paljastaa aineksia, joista se on tehty, pienoiskäsikirjoituksia, miniesseitä, päiväkirjaa, kirjeitä jne. löyhän ja toimivan romaanin kehystarinan puitteissa. Teokseen vaikuttaa ammennetun harvinaisen onnistuneesti jokunen pöytälaatikko.
